Olen rohkaistunut ottamaan enemmän käyttöön ihan perusaskarteluja, sormiväreillä maalaamista, muovailua ja saksiin tutustumista myös pienimmän kanssa. Enää ei ole niin kiire, että haittaisi vaikka itse aktiviteettiin käytetty aika olisi sama tai lyhyempi kuin jälkien siivoukseen kuluva. Kun puistoleikit ovat nyt pois pelistä, on kaikenlaisia elämyksiä etsitty muilla tavoin. Muovailu oli jo tosi kivaa, mutta vaatii kyllä täyden huomion aikuiselta, etteivät PlayDohit päädy parempiin suihin. Muovailu ja maalailu ovat hauskaa myös isommista lapsista. Yhtenä päivänä teroitettiin kaikki puuvärit ja testattiin tussit. Itselle tulee olo, että tekee jotain hyödyllistä ja tämä oli mieleistä puuhaa pienelle, kun sai hämmentää suurta läjää kyniä. Kaikista paras löytö oli kuitenkin WaterWow!-lehtiö, jossa väritetään vedellä täytettävällä kynällä erilaisia kuvia. Kun kuva on kuivunut, sen voi värittää uudestaan. Tämä on ollut suuri hitti jo monta päivää. Sotkua ei tule, joten itse saa samalla hetken puuhailtua omia juttuja.
Aina varmat viihdyttäjät, pahvilaatikot, ovat olleet myös meillä kovassa käytössä. Onneksi lisää tulee tasaisin väliajoin kotiovelle. Aina ei laatikosta tarvitse edes tehdä mitään, mielikuvitus hoitaa homman. Ensimmäisen kuvan laatikko oli Harry Potterin matka-arkku ja pienimmän mielestä juna. Yhdestä laatikosta askarreltiin junatunneli. Koristelussa käytettiin washi-teippiä. Se on ollut tosi mieleinen juttu ja teipin paloja on taaperon mielestä kiva liimailla. Alimmassa kuvassa temppuradan merkkailu jäi aikalailla kesken, kun teippi oli kaikista kiinnostavin osuus radasta. Temppurata ei muutenkaan ollut ihan paras idea meidän porukalle. Pienin ei oikein tajunnut, mistä on kyse ja isommat olisivat tahtoneet tehdä liian hurjia juttuja sisätilat huomioon ottaen.
Vesileikit ovat olleet viihdyttäviä ilman uima-altaitakin. Meillä on jo pidempään ollut patiolla tuossa ylemmässä kuvassa osittain näkyvä vedenvalutusrata, tuossa kuvassa siitä kyllä puuttuvat kaikki osat... Yksi päivä kului tavallista sumutuspulloa ihmetellessä. Isommat keksivät leikkiä sen kanssa vesihippaa. Tällä viikolla on satanut paljon. Ulkona olemme ihmetelleet veden virtausta, ja laskettaneet lehtiä puroja pitkin. Alemmassa kuvassa sataa enää hyvin vähän. Kovimpien sateiden aikana kadut lainehtivat ja tuo uoma virtaa ihan täytenä.
Isompien poikien kestosuosikkeja ovat Multilink-palikat, joilla on leikkejä ja rakennelmia syntynyt tasaiseen tahtiin. Näihin pojat ihastuivat jo päiväkodissa ja pyysivät silloin niitä myös kotiin. Loputon määrä aluksia, miekkoja ja muita hahmoja on näistä rakennettu. Myös aikuisille nämä toimivat hyvänä lisähaasteena, jos jalkapohjat ovat jo karaistuneet legojen kanssa. Smartmax magneettipalikat löysivät myös uuden ulottuvuuden jääkaapin ovesta. Naapuriperheen vinkistä teimme myös pizzatarpeet. Tilasin askarteluhuopaa ja leikkasin hurjaa vauhtia lisää täytteitä innokkaille leipureille. Tätä leikkiä jaksoivat myös isommat lapset leikkiä mielellään. Pizzeria-leikki on ainakin meillä edelleen sellainen vahdittava puuha. Pizza on pienimmän lempiruokaa ja leikisti syöminen ei ole vielä käsitteenä ihan vakiintunut.
Ulkona on käytävä päivittäin, muuten ei mikään tunnu toimivan. Ideat ulkoilun suhteen alkavat tosin olla aika vähissä. Jokainen leikkikenttä, palloilupaikka ja osa nurmialueista ovat suljettuja. Kävelyreiteille pääsee, mutta osa varsinaisista vaelluspoluista on kiinni. Olemme venyttäneet vähän sääntöjä ja käyttäneet koulujen ja puistojen nurmialueita, että lapset pääsevät juoksemaan vapaammin ja pallottelemaan. Yhtenä päivänä viritimme riippumaton puistoon. Oli tosi hauskaa päästä vähän keinumaan. Pyöräilyyn on auennut uusia mahdollisuuksia tyhjentyneiltä ja rauhoittuneilta parkkipaikoilta. Monilla näistä alueista on myös nuolia, viivoja ja muita kiinnostavia merkkejä ajoreittejä merkkaamaan. Oman alueen ulkopuolella olemme käyneet noin kerran viikossa kävelyillä auki olevilla reiteillä. Alin kuva on Great Park Neighborhoods-ulkoilualueelta. Normaalisti tuolta löytyisi myös kiva leikkipuisto. Lapset eivät erityisesti pidä pelkistä kävelyistä, mutta välillä teemme jotain myös aikuisia varten. Onneksi näiltä retkiltä on löytynyt aina jotain kiinnostavaa alun nurinoiden jälkeen. Eilen bongasimme hurjan määrän perhosia, joita tuntui lehahtavan koko ajan lisää jostakin, leppäkerttuja ja kolostaan kurkkivan jyrsijän, joka on ehkä google-etsintöjen perusteella gopher.
Kun näitä menneitä viikkoja tässä kirjoittaessa miettii, ei meillä oikeastaan mitään kovin erikoisia ja uusia asioita ole tehty. Tärkeintä on ehkä ollut säännöstely. Joka päivä on tehty jotain pientä uutta ja erilaista. Muuten päivät rullaavat tuttujen puuhien ja melko säännöllisen päivärytmin parissa aika mukavasti. Yhteen koulutehtävään ekaluokkalainen kirjoitti, että kotona on nyt hauskaa olla, kun ehdimme katsoa enemmän elokuvia. Elokuvahetket ovat yksi minunkin suosikkini. On ihan mahtavaa eläytyä yhdessä, kuunnella lasten ajatuksia ja nauraa samoille vitseille. Huippuhetki on myös syödä jotain hyvää, se on ainakin yhden perheenjäsenen lempipuuhaa leffahetken aikana. Suosituksia täältä satelee ainakin seuraaville elokuville: Tim Failure, Onward, White Fang, Neropatin Päiväkirja-elokuvat, Frozen II. Toki kannattaa kuitenkin ensin itse arvioida, mistä omat lapset tykkäävät ja minkälaista sisältöä he pystyvät katsomaan.
Olen kyllä myös viimeistään nyt huomannut, että mitä enemmän yrittää järjestää jotain hienoa ja näyttävää puuhaa, sitä suuremmalla varmuudella se menee pieleen. Kaikista hauskimpia ovatkin siis olleet puuhat, joihin minulla ei ole osaa eikä arpaa ja jotka ehkä kieltäisin, jos ehtisin. Esimerkkinä seuraavan kuvan linnoitus ja palikoiden heittely (huom. tässä ammuksina ne monikäyttöiset Multilinkit). Tämän linnoituksen ohje on seuraava:
Vedä kaapista kaikki irtoava tavara ulos siltä korkeudelta mille suinkin yllät ja kasaa asunnon kapeimpaan kohtaan. Komeuden voit kruunata verkkareilla, jos koristeluintoa on.
Oma leikkini on ollut ikkunaan tekemäni asetelmat, joita käymme sitten aina ulkoillessa pienimmän kanssa katselemassa. Jokunen kehu on tullut vanhemmiltakin pojilta. Ihan joka päivälle en jaksa tehdä uutta, mutta aika monena päivänä keksin jotain pientä. Kerrankin olisi ollut käyttöä sille melko valtaisalle pehmolelukokoelmalle, josta osa taitaa odottaa varastoituna Suomessa. Nyt on pitänyt kierrättää niitä muutamia, jotka täältä meiltä löytyvät. Leikkisä mieli onkin kantanut usein päivää parhaiten eteenpäin. Sellaisina päivänä, kun huumori ja ideat tuntuvat olevan tiukassa, on hankalampaa. Mutta hyviä ja huonoja päiviä olisi joka tapauksessa, oli poikkeustilanne tai ei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti