keskiviikko 11. syyskuuta 2019

Varovasti

Kokosin eilen pojille ruokapakkaukset hätätilanteiden varalle koulussa säilytettäväksi. Pakkauksiin ohjeistettiin laittamaan mukaan vettä ja vuoden ajan säilyvää ruokaa, jota kuumuuskaan ei pilaa. Toinen pusseita pidetään luokassa ja toinen ulkona olevassa säilytystilassa. Pusseihin päätyi muroja, myslipatukat ja smoothiepussit. Kirjoittelin mukaan myös pienet post it laput, joiden olisi tarkoitus lohduttaa ja rohkaista lasta. Lapun kirjoitus olikin haastava tehtävä. Etukäteen on hankala arvioida, millaisesta tilanteesta tulisi olemaan kyse. Kirjoitin lappuihin kuitenkin, että me vanhemmat teemme kaikkemme, että pääsemme mahdollisimman pian koululle lapsia hakemaan. Toivottavasti tein niin sanotusti turhaa työtä ja saamme keväällä käyttämättömät pakkaukset takaisin. 



Eilen oli koulussa harjoiteltu maanjäristyksen aikaista toimintaa. Lapset kertoivatkin, että pitää mennä pulpetin alle, jos tulee maanjäristys. Etukäteen maanjäristykset olivatkin yksi meitä mietityttäneistä asioista. Kesällä tapahtunut iso järistys konkretisoi pelkoa hieman enemmän, toisaalta myös rauhoitti. Alueella oli iso maanjäristys, josta kuitenkin selvittiin ilman suurempaa katastrofia. Olen yrittänyt koota myös kotiin selviytymispakkausta. Meillä on ylimääräistä pullovettä ja jonkin verran säilykkeitä ja kuivatarvikkeita. Näitä on tosin kertynyt automaattisesti, kun aloimme tehdä ostoksia tukkukokoja myyvässä Costco Wholesalessa. Täytyy vielä katsoa joku taskulamppu toimintakuntoon, niin jo alkaa olla varustelut sitä luokkaa, että itse Rick Grimeskin olisi meistä ylpeä. 




Täällä olisi suositeltavaa laittaa myös autoon laukku, jossa olisi vettä, pientä syömistä, lämmintä vaatetta ja tarvittaessa kunnon kengät. Tätä en ole vielä laittanut, mutta toisaalta usein lähdemme pidemmille päiväreissuille jo aikamoisten varusteiden kanssa, joten ne ajavat osittain saman asian. 

Pieniä maanjäristyksiä täällä on ollut melkein päivittäin. Eilenkin ainakin neljä. Olen ollut tuntevinani tärinää kaksi kertaa täällä olon aikana. Ensimmäisenä yönä hotellissa sänky mielestäni tärisi (olin valvonut yli 24h, en ole varma oliko se sänky, joka tärisi). Toisen kerran tunsin tärinää eilen parkkihallissa, joka tosin voinee täristä ihan liikenteestä. Mutta kaikkeen lienee hyvä  varautua ja ainakin pitää jonkinlaiset toimintaohjeet mielessä. 

Kaikenlaista arkipäiväisempää vaaraa täällä riittää myös. Ainakin ahkerasti vaaran paikoista muistutellaan. Tiesithän sinäkin, että kahvipannu saattaa särkyä ja että terävä veitsi on vaarallinen, jos sitä käyttää väärin, kokoon taitettava pyykkikori saattaa ponnahtaa naamallesi ja lapsesi voi tippua ostoskärrystä ja saada vakavan vamman. Tiedostan, että varoitukset suojaavat yrityksiä ja valmistajia omituisilta syytteiltä, mutta välillä kaikenlaisten varoitusten runsas määrä tekee olon jokseenkin levottomaksi. Toisaalta, kun varoituksia on kaikkialla, jossakin vaiheessa saattaa jättää jotain tärkeää lukematta ja huomioimatta. 

Kaliforniassa on myös säädös, Prop 65, jonka vuoksi monissa paikoissa ilmoitetaan haitalliset kemikaalit, joita saattaa olla esimerkiksi rakenteissa tai käytössä alueella. Tällaisen kyltin näkeminen päivittäin esimerkiksi leikkipuistossa aiheuttaa kuitenkin epämääräisen huolen tunteen ja pientä vainoharhaisuutta, vaikka asia toki on hyvin tärkeä. Ehkä näiden varoitusten rustaaminen auttaa kuitenkin lisäämään ihmisten tietoisuutta ja vähentämään haitallisten aineiden käyttöä. Ilmeisesti myös tarkoituksena on auttaa ihmisiä tekemään omia ratkaisujaan erilaisissa tilanteissa ja olemaan tietoisia mahdollisista riskeistä. 




Leikkipuistoissa ja lähialueilla on toinenkin varoituskyltti, joka varoittaa hieman alkukantaisemmasta vaarasta. Toivottavasti kuitenkin kojootit pysyvät hieman kauempana pihapiiristä. 

Vaarallinen on myös ihana Kalifornian aurinko. Olemmekin kuluttaneet reilussa kuukaudessa enemmän aurinkorasvaa kuin monen aiemman kesän aikana yhteensä. Rasvaus kuuluu jo aamurutiineihin samalla tavalla kuin hampaiden pesu. Olemmekin siirtyneet suosiolla suihkutettaviin tuotteisiin, muuten rasvaaminen vie liian kauan aikaa. Auringolta suojautuminen on täällä muutenkin itsestäänselvyys. Rannoilla ei varsinaisesti oteta aurinkoa, vaan mukana on myös aurinkovarjot/katokset. Lisäksi vaatetuksella suojataan herkimmin palavia paikkoja. Iltalenkillä uskaltaa kuitenkin jo hölkkäillä ilman rasvaakin ja nauttia laskevasta auringosta. 



Kaikenlaista uutta riittää siis hyvässä ja pahassa. Toivottavasti todella ikävät ja vaaralliset tilanteet jäävät kuitenkin kokematta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Varovasti

Kokosin eilen pojille ruokapakkaukset hätätilanteiden varalle koulussa säilytettäväksi. Pakkauksiin ohjeistettiin laittamaan mukaan vettä ja...