Koulun alkuun valmistauduimme aluksi ilmoittautumalla lähikouluumme. Sieltä lapsille varattiin aika kielitestiin, jonka tarkoituksena oli selvittää niiden lasten kielitaitoa, jotka eivät puhu äidinkielenään englantia ja määrittäää tuen tarvetta koulussa. Molemmat tekivät reippaasti reilun puolituntisen testin (suullinen ja kirjallinen testi), josta eivät kertomansa mukaan olleet paljoa osannneet. Olemme käyneet kotona läpi muutamia sanoja ja fraaseja keväästä ja kesästä lähtien, mutta mitään tiukkaa kielikoulua meillä ei ole ollut. Niinpä kielen oppiminen lähteekin täällä oikeastaan ihan alusta. Tuoreet koululaiset olivat onnekkaita ja saivat paikat englanninkielen oppimista tukevalta luokalta. Näitä luokkia on Irvinessa vain yhdessä koulussa, joka onneksi sijaitsee sopivan matkan päässä meiltä. Alunperin ajatuksena oli, että lapset aloittaisivat tavallisella luokalla lähikoulussa, mutta mielemme muuttui, kun kielikoetta pitävä henkilökunta suositteli valmentavaa luokkaa erityisesti 4. luokkaa aloittavalle. 4th grade on ilmeisesti muutenkin vaativa luokkataso sisällön osalta, joten kielitaidottomalle urakka voisi olla turhan iso. Valmentavalla luokalla ollaan yhden vuoden ajan, jonka jälkeen koulu jatkuu tavallisilla luokilla. Tämä oli yksi syy, miksi alunperin ajattelimme, että voisi olla hyvä aloittaa suoraan tavallisella luokalla. Pohdimme, että jälleen uusi koulu vuoden päästä ei olisi hyvä juttu tämän kesän suurten muutosten jälkeen. Mutta eiköhän ensi syksystäkin selvitä. Ainakin viime viikon koulun aloitus sujui paljon odotettua paremmin ja olen hurjan ylpeä rohkeista pojistani.
Omalla kohdallani kouluvuoteen valmistautuminen alkoi Amazonin, uuden suosikkini, selailulla. Lounaspurnukoita ja koulutarvikkeita ilmaantui melkein päivittäin oven taakse. Niin kätevää ja helppoa! Koulutarvikkeiden hankintaan on luokkakohtaiset hankintalistat, joissa on tarkkaan ilmoitettu minkä merkkisiä, värisiä ja mallisia koulutarvikkeita tulee ostaa ja minkä verran. Pakollisten tavaroiden lisäksi kouluun voi lahjoittaa nenäliinoja, kosteuspyyhkeitä, Ziplock-pusseja ja muita tarvikkeita. Kaupoissa näitä kaikkia tavaroita oli koottu kätevästi yhdelle back to school-alueelle. Täydennystä olikin helppo löytää myös näin, kun viimeisenä iltana huomasin, että olinkin katsonut väärää supply-listaa. Tavallisille luokille ja poikien luokille kun olikin erilaiset listat. Ehdin siis saada aikaan pienen koulunaloituspaniikin itselleni myös. Tuskinpa kuitenkaan oma jännitykseni ylsi lähellekään lasten tasoa. Pari viimeistä päivää jännitys tuntui ja kuului selvästi ilmassa ja suoraan sanottuna olin tosi kiitollinen, kun koulu viimeinkin alkoi.
Saavuimme ensimmäisenä aamuna koululle hieman myöhemmin kuin olisimme halunneet. Teillä oli ruuhkaa ja parkkipaikkaa koulun läheltä oli mahdoton saada. Onneksi olimme molemmat viemässä, jolloin koululaiset sentään pääsivät suhteellisen ajoissa uusiin luokkiinsa. Koulun pihalla olikin aikamoinen mylläkkä uusia oppilaita ja vanhempia etsimässä oikeaa jonoa ja luokkaa. Osalle ekaluokkalaisista oli askarreltu hellyttävä punainen matto, jossa jokaisen nimi oli kirjoitettuna keltaiseen tähteen. Itku meinasi tulla itselleni tässä vaiheessa, mutta näyttelin reipasta. Saattelin oman ekaluokkalaisen omaan luokkaansa istumaan ja lähdimme etsimään vanhemman lapsen luokkaa, joka olikin onneksi ihan vieressä ja pääsin varmistamaan vuorotellen molempien pärjäämistä. Sinne lapset sujahtivat omille paikoilleen värikkääseen joukkoon muita lapsia. Hymyjä ei paljon ensimmäisenä aamuna näkynyt, mutta ekaluokkalainen jäi leikkimään Head, shoulders, knees and toes- laululeikkiä ja vanhempikin sanoi reippaasti oman nimensä. Siitä alkoi uudenlainen koulutie.
Iltapäivällä ajelin ensimmäistä kertaa koululle. Jännitin parkkipaikan saamista, mutta sen onneksi iltapäivällä sai helpommin. Luokista saapui pihalle kaksi yllättävän tyytyväistä ja iloista lasta. Huomasin, että he olivat itsekin innoissaan omasta selviytymisestään.
Päivät ovat koulussa melko pitkiä Suomen alaluokkiin verrattuna. Joka päivä 8-14 ja isommalla 8-14.30, keskiviikkoisin koulu loppuu klo 13.
Koulujen alku tuo nyt minullekin päiviin selkeän rakenteen. Aamulla herään aikaisin tekemään eväitä koululounaalle. Ruokalakin koulussa on, mutta ruoka ei ole siellä kovin terveellistä tai hyvää. Tutustumisreissulla neljäsluokkalainen oli kyllä nähnyt ruokalassa houkuttelevia pop tarteja ja muita herkkuja, joten ehkä jonkun kerran ruokalaakin saa kokeilla. Voi olla, että eväiden tekemiseen alkaa jossakin vaiheessa kaivata pientä taukoa.
Iltapäivällä käymme pienimmän kanssa hakemassa pojat ja samalla leikimme koulun leikkipuistossa hetken. Ehkä jatkossa lasten hakemisen yhteydessä voi myös jutella toisten vanhempien kanssa. Toistaiseksi kuitenkin on vaikuttanut, että jokainen on lähinnä omissa oloissaan, toivottavasti tilanne muuttuu vaikkapa vanhempainillan jälkeen.
Läksyjä alkoi tulla vanhemmalle lapselle tällä viikolla. Maanantaisin saadaan koko viikon läksyt yhdessä kansiossa, joka palautetaan perjantaina. Silloin pidetään myös sanakokeet, tavaamistestit ja muut. Viikonlopuksi ei tule läksyjä. Kielen opettelu alkoi aakkosista, matikassa taas laskut alkoivat heti kolminumeroisilla luvuilla laskemisesta. Työtä täytyy vuoden aikana tehdä, mutta se varmasti kannattaa.
Viime perjantaina juhlittiin uuden koulun syntymäpäiviä ja koulun jälkeen pihalle oli parkkeerannut snow cone-rekka. Iltapäivällä poikien tunnelmat olivatkin hyvin korkealla ja kuultiinpa sellainenkin kommentti, että " Koulu on ihan parasta! ".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti